Kuusi munaa!

Kuva puhukoon puolestaan!




On se vaan jännä nähdä montako niitä vielä on tulossa. Vai tuleeko yhtään.

Jälleen tutkimassa pönttöä

Tätä ei ollakaan vähään aikaan nähty. Kun tutkitaan, niin pitäähän toki kattokin tarkastaa. Ja näin se käy kätevästi, kun on lintu.


Tälle pariskunnalle tuntuu olevan vaikeaa päättää, onko tämä pönttö kelvollinen vai ei. Harvoin näin perusteellista ja pitkään kestävää tarkasteluvaihetta on nähty. Toisinaan lintu on asettunut taloksi ihan samana päivänä kun on pönttöön ensimmäistä kertaa tutustunut. Naaras valitsee pesäpaikan koiraan ehdottamista vaihtoehdoista.



Tässä molemmat käyvät sisällä. Tämän pariskunnan vuorokausirytmi on myös erikoinen. Esim. naapurissa asuva sinitiainen on tähän aikaan vuorokaudesta jo tukevasti nukkumassa. Niin myös aikaisemmin täällä pesineet talitiaiset.

Sinitiainen häätää tunkeilijat

Muutamaan minuutti sen jälkeen kun talitiaispariskunta lopetti kakkospöntön tutkimisen, ilmestyi todennäköisesti sama pariskunta tutkimaan kolmospönttöä. Se kuitenkin loppui alkuunsa, kun pöntön asukas ilmaisi mielipiteensä moisesta tutkimisesta.

Helpolla kukaan ei tule tätä pönttöä valtaamaan. Tulemme kuitenkin todennäköisesti näkemään taisteluita pöntön herruudesta sitten kun kirjosiepot saapuvat. Kirjosieppo saattaa sen vallatakin.

Kakkospönttö kiinnostaa edelleen

Talitiaispariskunta tutki jo melkein iltahämärässä, vähän ennen kahdeksaa, kakkospönttöä kahdesta paikasta; ulkoa ja sisältä. Sisällä ollutta naarasta näytti kiinnostavan erityisesti lattian nurkat.

Koiras ei tullut sisälle, mutta hääräsi koko ajan ulkopuolella ja kurkisti muutaman kerran sisään.

Pehmusteita tuodaan

Näin pönttöön tuodaan pehmusteeksi, arvatenkin koiran karvaa. Pois lähtiessään lintu vetää karvat perässään lentoaukolle, ja ne jäävät siihen repsottamaan.

Tässä siis selitys, jos pönttö joskus näyttää tällä tavalla räjähtäneeltä:

Kakkospönttökin kiinnostaa

Kakkospönttön lentoaukkoon ilmestyi jo tutun näköinen nokka.




Talitiainenhan se siinä tutkii, kelpaisiko tämä pönttö pesäpaikaksi.




Tarkkaa on tutkimus.




Joka nurkka ja suunta on tarkastettava.




Tintti oli jo poistumassa, mutta päätti sittenkin vielä palata pöntön pohjalle.




Vähän jo tuotuja pesämateriaalejakin piti asetella parempaan ojennukseen.




Tarkastus on päättynyt. Olisi kiva tietää läpäisikö pönttö tintin tarkastuksen.




Perusteellisen tutkimisen jälkeen tintti pyrähti pois.

Neljä munaa!

Eilen epäilin munia olevan jo kolme. Julia piti kuitenkin munat visusti vällyjen alla piilossa, joten kuvallista varmuutta ei asiasta saatu ennen kuin vasta lauantain vastaisena yönä. Silloin Julia nousi pesäkupin reunalle nukkumaan ja paljasti aarteensa.




Kolmea tuntia myöhemmin pesässä olikin sitten jo neljä munaa!



Unenpöpperöinen Julia suunnitteli aamupalalle lähtöä ja lähtikin pienelle aamulenkille. Palasi kyllä vielä pidemmäksikin aikaa pönttöön ennen kuin lähti varsinaisille päivän askareille.




Vielä tässä vaiheessa munia ei haudota, vaikka Julia niitä lämmittääkin allaan osan aikaa. Vasta sitten kun kaikki munat on munittuna alkaa haudontavaihe. Nyt Julia saattaa päiväsaikaan viettää pitkiäkin aikoja poissa pesästä. Lähtiessään se peittää munat yleensä huolella, mutta näköjään joskus jäävät näinkin näkösälle.

Pesälle takaisin tullessaan se tuo usein vielä tässäkin vaiheessa lisää pehmikettä. Nyt äskenkin pöntössä käydessään se toi tukon kovasti paljon koirankarvan näköistä höytyvää ja asetteli sen mieleiseensä paikkaan.

Kurkistuksia

Pönttöön 2 on nyt päivittäin käyty kurkistamassa, vain rohkeimmat talonkatsojat ovat uskaltautuneet sisälle asti.



Kurkisteluun se on sitten jäänytkin, pönttöön ei ole tuotu lisää pesämateriaalia siellä jo olevien lisäksi.

Viimeistään Vapun jälkeen saapuvat kirjosiepot, jolloin asuntomarkkinoille tulee kilpailua.

Toinen muna!

Siellä se on, Romeon ja Julian toinen muna!




Näin hyvin Julia on peittänyt munat lähtiessään. Eipä tuosta ihan helpolla voisi päätellä, että siellä mitään munia onkaan.

Muna!

Nyt on sinitintti Julia pyöräyttänyt pesään ensimmäisen munan.

Kuka arvaa montako munaa kaiken kaikkiaan tulee?

Talitiainen tutki pönttöä 2

Pöntön 2 aukossa on muutamaan otteeseen näkynyt nokka.



Kunnes myös nokan omistaja uskaltautui sisälle asti. Talitiainen tutki tarkasti pönttöä 2 parin minuutin ajan.



Vierailu tallentui myös videolle, jonka tallennus tavan mukaisesti on nyt päällä 24 tuntia vuorokaudessa. Mitään ei pääse tapahtumaan huomaamatta.



Vierailu jäi päivän ainoaksi, joten pönttö 2 on vielä vapailla markkinoilla.

Kuvaa pöntöstä 2

Pöntössä 1 ei ole kimalaisen lisäksi näkynyt mitään muuta liikettä. Se ei nyt tiaisia jostain syystä kiinnosta. Kaikista pöntöistä se on ainoa jossa on pesinyt myös kirjosieppo, joka onkin ollut aika yleinen asukas ykkösessä. Ehkä syy onkin siinä, että ykkönen on usein ollut tyhjä vielä kun kirjosiepot alkavat etsiä pesäpaikkaa.



Siirretään siis ykkösen kuva toistaiseksi pönttöön 2, jossa talitiainen on käynyt tekemässä jotakin. Aika vähän toistaiseksi saatu aikaan, mutta ehkä se siitä lähtee. Pöntössä ei ollut lainkaan puruja, vähän materiaalia sinne on tuotu.

Palataan ykköseen jos siellä alkaa tapahtumaan.

Pönttö 7 on tyhjä.

Arkiston kätköistä

Tuli urakoitua ja järjestettyä kuva-arkisto, joka ei ole tainnut toimia pitkään aikaan. Kuvat ovat kuitenkin kaikki tallella, ja arkisto toimii nyt. Hidas se voi olla, mutta toimii. Siellä on paljon turhiakin kuvia, jotka joutaa poistaa sitten kun on aikaa.



Samalla sieltä löytyi yllä oleva kuva, jossa talitiainen on tutustumassa pönttöön 7, siihen pöllistä tehtyyn pyöreään. Kuten näemme, lintu ei mahdu pönttöön ilman, että pyrstö on seinässä kiinni.
Pitää välillä kurkistaa tuonne uudestaan, josko se kelpaisi sittenkin pesimiseen.

Lentoaukon muotoilua

Sinitintillä on talitiaisen tapaan hauska tapa yrittää säätää lentoaukkoa mieleiseksi. Tässä pöntössä on sinitinttiä ajatellen jo valmiiksi turhankin reilun kokoinen lentoaukko (32 mm), joten todellista suurentamisen tarvetta ei ole. Eikä sinitintin nokalla kovaa puuta oikeasti saa työstettyä, mutta sehän ei estä yrittämästä. Tehtävä on jos vaisto niin sanoo.

Kovasti tässä mittaillaan ja suunnitellaan, että tuosta noin ja noin...








Sitten Julia ryhtyi tarmokkaasti hommiin.








Hakkaaminen on kovaa työtä. Varsinkin kun itse noin pieni ja puu kovaa.







Melkein meinaa sinitintti kellistyä selälleen pienen vartalon ponnistellessa äärimmilleen, jotta pääsisi hakkaamaan joka suunnasta.






Viitisen minuuttia lintu jaksoi hakata välillä vähän tuumaillen ja taas jatkaen. Sitten Julia pyrähti muihin puuhiin.

Herääminen ei aina ole helppoa linnuillakaan

Pöntön 3 sinitiainen taitaa olla tavallista aamu-unisempi, ollakseen lintu. Tämän aamuisessa videossa se herää pari-kolme kertaa, ennen kuin lopulta lähtee ulos, vähän väsyneen näköisenä sittenkin.

Ei ole harvinaista, että lintu vain eleettömästi herää, sukii höyhenensä ja lähtee ulos, "pirteänä kuin peipponen". Yksilöeroja on linnuissakin, aivan selvästi.

Pesässä alkaa olla jo kohtalaisen runsaasti pehmusteita. Pesäkupin paikka on erottunut selvästi jo pidemmän. Nyt siihen voi kohta ilmestyä myös munia. Niitä ei välttämättä huomaa, koska lintu yleensä peittää ne huolellisesti ennen pesästä poistumista. Myös munien määrän laskeminen on samasta syytä vaikeaa. Vasta haudonnan alettua ovat kaikki munat välillä selvästi näkyvillä.

Kimalainen

Pöntössä 1 ei ole vielä lintua näkynyt. Sen sijaan kimalainen sinne toisinaan on eksynyt. Kimalainenkin riittää laukaisemaan liikkeentunnistuksen siten, että saamme videoita myös kimalaisten vierailusta.

Iltapala

Viimeinen kohtaaminen ennen aamua. Kohta koiras poistuu takaisin yöhön ja jättää naaraan yksinään pönttöön.

Puolustamista ja ruokintaa

Naaras puolustaa pesää viholliselta, joka voi olla toinen lintu tai vaikkapa orava. Välttämättä tunkeilija ei ole lainkaan kiinnostunut tintin pesästä, mutta tintti suuttuu helposti jos joku erehtyy liian lähelle.




Koiras ruokkii ja naarasta kesken rakennuspuuhien. Koiras ei itse osallistu rakentamiseen, mutta avustaa monella tavalla, mm. ruokkimalla naarasta ja hätistelemällä tunkeilijoita pesän ulkopuolella.

Koiras ruokkii naaraan

Illalla klo 20.12 naaras on jo nukkumassa kun koiras tuo sille syötävää. Koiras näin ollen on todistettavasti tilanteen tasalla ja toimii niin kuin kuuluukin.

Rakennusvideo

Video päivän rakennuspuuhista. Tässä tuodaan vielä sammalta ja ruohonkorsia. Myös pehmusteita on tänään jo tuotu, koirankarvaa pihalta jne.

Tämä on ensimmäinen YouTube-palvelun kautta julkaistu video. Videon pitäisi näkyä esikatsekukuvan keskellä olevaa nuolipainiketta klikkaamalla. Mikäli ei näy, on koneeseen asennettava tarvittava selaimen lisäpalikka.

Videon toimivuutta ja käytettävyyttä saa mielellään kommentoida, vaikka laittamalla kommenttia tähän viestiin.

Pesänrakennus etenee

Pesänrakennus kolmosessa etenee. Eiliseen kuvaan verrattuna rakennusmateriaalia on tuotu päivän mittaan runsaasti lisää.

Pesä on jo niin valmis, että ensimmäinen muna voi sinne ilmestyä milloin vain. Uudelleen lämmennyt sää tuonee tullessaan lentävät hyönteiset, jotka takaavat linnuille munatuotantoa varten välttämätöntä ravintoa.

Asukas pöntössä kolme!

No niin, kolmospöntön oravansyömä kaapeli tuli korjattua eilen. Tänään oli vuorossa kameran asennus pönttöön. Ja mitä siellä olikaan? Sammalta, eikä puruista enää jälkeäkään. Tyypillinen sinitiaisen tapa; nopea pöntön valtaus ja tyhjennys kaikesta irtonaisesta tavarasta. Laitoinhan pöntön paikalleen vasta kolme päivää sitten ja pohjalle reilun kerroksen purua.

Nyt illalla sitten tarvittava muutokset kaapelin alapäähän ja sitten piuhat kiinni koneeseen, niin siellähän se sinitiainen vetää sikeitä. Pesintäkausi julistetaan täten avatuksi.

Pöntössä on 32 mm:n aukko, eli sinne mahtuu myös talitiainen. Siitä saattaa syntyä vielä taistelu. Vaikka talitiainen on sinitiaista isompi, se joutuu usein luovuttamaan taistelun itseään ärhäkämmälle sinitiaiselle. Mutta viimeistään sitten kun kirjosieppo saapuu etelästä, se tulee aiheuttamaan ongelmia. Kirjosiepot eivät ole koskaan pesineet tällä paikalla, vain pöntössä 1 ja 5, mutta joka kevät ne ovat käyneet moneen kertaan tutkimassa tätäkin pönttöä. Toivottavasti sinitiainen saa pesiä rauhassa.

Tarvitaanko lentoaukon suojapeltiä?

Lentoaukon suojapellin tarpeellisuudesta ollaan kahta mieltä, kuinkas muuten. Toiset pitävät sitä välttämättömänä, toiset eivät käytä koskaan. Jos ei käytä, voi käydä kuten kuvassa.

Kyseessä on pönttö 5, jossa talvella 2004-2005 asusti Pipsu Pipopääksi nimetty sinitiainen. Päiväkirjamerkintä Pipsusta löytyy tästä. Aukko oli alunperin 28 mm, nyt lähes 50 mm. Työstöjälki näyttää tikan aikaansaannokselta. Pönttö ei ollut viime kesänä seurannassa, ilmeisesti siinä asusti kirjosieppo. Ei myöskään tietoa, milloin aukko on rusikoitu nykyisiin mittoihin. Voi olla, että käpytikka on syönyt sieppopoikueen omiin suihinsa, tai syöttänyt poikasilleen. Aukko on sen kokoinen, että tikka mahtuu hyvin kurkottamaan pesään.

Pöntön sisusta paljastaa, että siinä on yövytty viime talvena. Siinä käytössä ei aukon koolla ole merkitystä.

Joten siitä suojapellin tarpeellisuudesta; ehkä niitä kannattaa käyttää. En olekaan tuon kuvassa olevan pönttöerän jälkeen tehnyt ainuttakaan ilman peltiä. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, pelti laitetaan aina.

Kuvan saa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Pönttöjä huollettu ja vaihdettu

Uudelleen kylmennyt kevätsää antaa vähän lisää aikaa pönttöjen keväthuollolle. Ykköspönttö on huollettu ja valmis. Pönttö 7, jossa viime kesänä pesi kuusitiainen oli pahasti halki lentoaukon kohdalta ja piti hylätä. Lentoaukon alareunan halkeaminen on erityisen vaarallista, koska lintu jää helposti koivestaan kiinni halkeamaan eikä pääse siitä irti.

Tilalle on asennettu kuvassa oleva mäntypöllistä porattu pönttö, joka löytyi keväällä vuosi tai kaksi sitten Korkeasaaren pönttömarkkinoilta. Sinänsä kauniin näköinen pönttö on vähän epäilyttävä. Sisus on pyöreä, halkaisia vain 9 cm, mutta lentoaukko kuitenkin 32 mm. Vaikea uskoa, että taliaiainen kunnolla mahtuu sinne, saati sitten poikue. Katsotaan, tuleeko sinne joku, ja miten se mahtuu. Pöntön pohja on myös hataran näköinen. Kestää varmasti uutena, mutta montako vuotta, sitä ei tiedä. Ei varmasti viittä enempää, niin pohja on vaarassa pudota. Pitää olla tarkkana. Olen kuullut ainakin kahdesta tapauksesta, jossa pöntöstä on kesken pesinnän pudonnut pohja pois, molemmissa tapauksissa kyseessä on ollut pöllistä porattu pönttö. Olisiko juuri tätä samaa mallia?

Pönttö 3 oli koko talven poissa paikaltaan kameran huollon takia. No siihen ei aikaa löytynyt, vaan se on edelleen huoltamatta. Talven mittaan oravat olivat järsineet kaapelin pään hajalle, joten senkin joutuu nyt korjaamaan. Helpompi oli asentaa tähän paikalle yksi "tuotantopönttö". Siihen sopii "standardin" mukainen kaapelin pää, joka on helpompi tehdä kuin vanhanssa mallissa. Tässä kuvassa uusi pönttö vielä ilman kameraa. Ehkä jo ensi viikolla saamme kuvaa jälleen täältäkin.

Pönttö 2, Eviiran pönttö, on putsattu ja puussa, toistaiseksi ilman kameraa. Sama vika kuin kolmosen kamerassa. Jo viime kesänä kuva ei näkynyt pimeään aikaan ollenkaan. Joku vika jossakin. Tutkitaan.

Linnut ovat jo tervetulleita. Kamerat saa heitettyä pönttöihin vaivihkaa pesintäpuuhien lomassa, ilman että asukkaat juuri huomaavatkaan.

Uusi päiväkirja

Pönttökamera siirtyy käyttämään Bloggeria päiväkirjan ylläpidossa. Linkit vanhoihin päiväkirjoihin löytyvät sivun oikeasta laidasta.

Videot voidaan tulevaisuudessa jakaa YouTube -palvelun kautta.

Lukijat voivat kommentoida blgimerkintöjä klikkaamalla comments -linkkiä kyseisen merkinnän alapuolella.

Pönttökamera toivottaa lukijoilleen hyvää alkavaa pesintäkautta 2007!