Emo näyttäisi herättävän poikaset syömään. Ne eivät huomaa emon tuloa pesälle. Tämä päästää äänen, jolloin poikaset havahtuvat ja kurkottavat ruokaa.
Oravilla on päivittäin jotakin asiaa tammeen, jossa pönttö roikkuu. Ne ohittavat sen matkallaan ja saavat emon puolustuskannalle. Oravat ovat vain ohikulkumatkalla, niitä ei pönttö kiinnosta. Mutta emo suuttuu silti.
Videolla kuuluu oravan kopistusta pöntön katolla. Emo tekee tavanomaista puolustuselettä levittämällä siipensä ja pyrsttönsä mahdollisimman ison näköiseksi, ja sähisee.
Myös poikasten vieno ääntely kuuluu jo!
keskiviikko 30. toukokuuta 2007
Munia myös kakkosessa
maanantai 28. toukokuuta 2007
Ukkosta!
Poikkeuksellisen kova kaatosade ja ukkonen ylitti pönttölän heti puolen yön jälkeen. Vettä tuli kuin suihkusta, mutta molemmat pöntöt pysyivät sisältä kuivana. Linnut eivät pahemmin säiky ukkosta. Sinitiainen herää jyrähdykseen.
Myös talitiainen oli hereillä, mutta kohtalaisen rauhallisen oloinen.
Molemmissa videoissa kuuluu sateen ropina kameran koteloa vasten. Salaman välähdys näkyy lentoaukossa ja jyrinä kuuluu n. 1,4 sekuntia välähdyksen jälkeen. Salama on näin ollen iskenyt alle puolen kilometrin päähän.
Juuri ennen salaman välähdystä videoissa näkyy häiriöraita, joka johtuu salaman synyttämästä sähkö- ja/tai magneettikentästä. Häiriö on tullut sähköverkon kautta tai jännitepiikki on suoraan indusoitunut kameran kaapeliin.
Myös talitiainen oli hereillä, mutta kohtalaisen rauhallisen oloinen.
Molemmissa videoissa kuuluu sateen ropina kameran koteloa vasten. Salaman välähdys näkyy lentoaukossa ja jyrinä kuuluu n. 1,4 sekuntia välähdyksen jälkeen. Salama on näin ollen iskenyt alle puolen kilometrin päähän.
Juuri ennen salaman välähdystä videoissa näkyy häiriöraita, joka johtuu salaman synyttämästä sähkö- ja/tai magneettikentästä. Häiriö on tullut sähköverkon kautta tai jännitepiikki on suoraan indusoitunut kameran kaapeliin.
sunnuntai 27. toukokuuta 2007
Pöntön 2 tilanne
Talitintit ruokkivat ahkerasti
Kaikki viisi talitiaisen poikasta näyttävät edelleen hyväkuntoisilta. Molemmat vanhemmat ruokkivat todella ahkerasti. Tosin koko aika ei ruuan tulo ole yhtä vilkasta, mutta kumminkin kaikki sujuu mallikkaasti. Videolla on myöt äänet!
Pöntön ahtauden takia lintu asettuu pesän päälle siten, ettei kamera juurikaan näe poikasia itse ruokinna aikana. Näin ollen myös niiden lukumäärän laskeminen on hankalaa, mutta kyllä siellä kaikki viisi on edelleen hengissä ja näyttävät voivan hyvin.
Kuvassa kaikki viisi nokkaa.
Pöntön ahtauden takia lintu asettuu pesän päälle siten, ettei kamera juurikaan näe poikasia itse ruokinna aikana. Näin ollen myös niiden lukumäärän laskeminen on hankalaa, mutta kyllä siellä kaikki viisi on edelleen hengissä ja näyttävät voivan hyvin.
Kuvassa kaikki viisi nokkaa.
lauantai 26. toukokuuta 2007
Sinitiaisen poikaset kuoriutuneet!
Haudonta on saatu päätökseen sinitiaisen poikasten kuoriuduttua viime yönä. Ensimmäinen munankuori näkyi kello yhden ja kahden välillä.
Viideltä pesässä näkyi paljon kuoria. Emo ei arvatenkaan yön pimeydessä näe kuoria syödäkseen niitä. Se siirtää ne pois poikasten seasta ja siivoaa aamun valjettua pois.
Molemmat vanhemmat ruokkivat hyvin. Sää oli tänään sateinen mutta lämmin, toukkia yms. on varmasti ollut riittävästi tarjolla. Tällä videolla näyttää olevan lieviä vaikeuksia saada ruokapalaa syötettyä poikasille. Se voikin olla alussa hankalaa, vanhemmat voivat olla tottumattomia ja poikaset niin pieniä ja voimattomia, etteivät vielä kykyene kunnolla ottamaan ruokaa vastaan. Huomenna näyttää jo paremmalta.
Haudontajakso oli varsin erikoinen. Vielä 15.5, siis 11 päivää sitten emo vietti jopa 9 tuntia yhtäjaksoisesti pesästä poissa. Koska sinitiaisen haudonta kestää n. 14 vuorokautta, oli haudonta jo alkanut silloin kuin emo oli sen 9 tuntia poissa, useana päivänä. Pitkäkään tauko haudonnassa ei siis näköjään aiheuta haittaa poikasten kehitykselle.
Ensimmäinen muna munittiin 25.4, kahdeksas ja viimeinen muna 2.5.2007. Viimeisestä munasta haudonnan alkamiseen kului 10 vuorokautta. Ensimmäinen muna ehti olla pesässä 18 vuorokautta ennen haudonnan alkamista.
Viimeisestä munasta kuoritumiseen kesti 24 vuorokautta. Miksi emo piti 10 vuorokauden tauon muninnan lopettamsen ja haudonnan aloittamisen välissä? Normaalisti haudonta alkaa heti muninnan päätyttyä, ja yksi muna saatta ilmestyä pesään vielä haudonnan alettua.
Viideltä pesässä näkyi paljon kuoria. Emo ei arvatenkaan yön pimeydessä näe kuoria syödäkseen niitä. Se siirtää ne pois poikasten seasta ja siivoaa aamun valjettua pois.
Molemmat vanhemmat ruokkivat hyvin. Sää oli tänään sateinen mutta lämmin, toukkia yms. on varmasti ollut riittävästi tarjolla. Tällä videolla näyttää olevan lieviä vaikeuksia saada ruokapalaa syötettyä poikasille. Se voikin olla alussa hankalaa, vanhemmat voivat olla tottumattomia ja poikaset niin pieniä ja voimattomia, etteivät vielä kykyene kunnolla ottamaan ruokaa vastaan. Huomenna näyttää jo paremmalta.
Haudontajakso oli varsin erikoinen. Vielä 15.5, siis 11 päivää sitten emo vietti jopa 9 tuntia yhtäjaksoisesti pesästä poissa. Koska sinitiaisen haudonta kestää n. 14 vuorokautta, oli haudonta jo alkanut silloin kuin emo oli sen 9 tuntia poissa, useana päivänä. Pitkäkään tauko haudonnassa ei siis näköjään aiheuta haittaa poikasten kehitykselle.
Ensimmäinen muna munittiin 25.4, kahdeksas ja viimeinen muna 2.5.2007. Viimeisestä munasta haudonnan alkamiseen kului 10 vuorokautta. Ensimmäinen muna ehti olla pesässä 18 vuorokautta ennen haudonnan alkamista.
Viimeisestä munasta kuoritumiseen kesti 24 vuorokautta. Miksi emo piti 10 vuorokauden tauon muninnan lopettamsen ja haudonnan aloittamisen välissä? Normaalisti haudonta alkaa heti muninnan päätyttyä, ja yksi muna saatta ilmestyä pesään vielä haudonnan alettua.
torstai 24. toukokuuta 2007
Haudonta jatkuu
Kolmospöntön Julia-sinitintti hautoo sitkeästi. Haudonnan alkupäivä ei ole tiedossa, sillä tintti aloitti hautomisensa vähän liukuvasti lisäämällä päivittäistä haudonta-aikaa. Lieneekö tyypillistä käyttäytymistä sinitiaiselle?
Nyt kuitenkin päivät kuluvat hautoen ja välillä ruokataukoja pitäen. Koiras ruokkii myös emoa aktiivisesti.
Pitkä on odottavan aika, mutta vielä elellään toivossa, että näistä munista saataisiin reipas sinitinttipoikue.
Nyt kuitenkin päivät kuluvat hautoen ja välillä ruokataukoja pitäen. Koiras ruokkii myös emoa aktiivisesti.
Pitkä on odottavan aika, mutta vielä elellään toivossa, että näistä munista saataisiin reipas sinitinttipoikue.
Seiskassa kaikki hyvin
Poikaset ovat nyt kolmen päivän ikäisiä. Emon tullessa paikalle nousee usein kaikki viisi nokkaa reippaina ammolleen. Kaikki näyttäisi olevan hyvin.
Kuvassa viides nokka on vähän piilossa ylimpänä olevan nokan alapuolella. Ehti laittaa nokan piiloon kun piti kuva napata.
Ruokahuolto pelaa jatkuvalla syötöllä. Molemmat emot ovat aktiivisia ruoan hankinnassa. Emo lämmittää poikasia säännöllisesti ja silloin koiras tuo ruokaa sekä emolle että poikasille. Koiras on oppinut liikkumaan ketterämmin ahtaassa pöntössä. Edelleen menee silti joskus vähän hankalan näköiseksi.
Tässä ollaan levollisesti päivätorkuilla.
Väkisinkin tulee mieleen, että niin ne päivätorkut vauvan nukkuessa päiväunia tekisi hyvää joskus ihmisemoillekin :-)
Kuvassa viides nokka on vähän piilossa ylimpänä olevan nokan alapuolella. Ehti laittaa nokan piiloon kun piti kuva napata.
Ruokahuolto pelaa jatkuvalla syötöllä. Molemmat emot ovat aktiivisia ruoan hankinnassa. Emo lämmittää poikasia säännöllisesti ja silloin koiras tuo ruokaa sekä emolle että poikasille. Koiras on oppinut liikkumaan ketterämmin ahtaassa pöntössä. Edelleen menee silti joskus vähän hankalan näköiseksi.
Tässä ollaan levollisesti päivätorkuilla.
Väkisinkin tulee mieleen, että niin ne päivätorkut vauvan nukkuessa päiväunia tekisi hyvää joskus ihmisemoillekin :-)
maanantai 21. toukokuuta 2007
Pöntön 7 kaikki poikaset kuoriutuneet
Kuoriutuminen alkoi heti aamulla. Emo tavallisesti syö kuoret tai vie ne ulos, ja todennäköisesti syö ne siellä. Kuoresta emo saa kalkkia, jonka se pystyy hyödyntämään ravintona. Ensimmäisessä videossa emo vie kuoren palasen ulos. Koiras on jo tuomassa ruokaa poikasille.
Toisessa videossa koiras ruokkii, tai yrittää ruokkia poikasia. Toisin kuin hautonut naaras, se ei ole tottunut liikkumaan pöntössä, eikä vielä osaa kurkottaa pesän pohjalle. Pesäkuppi on melko syvä, ja pönttö ahdas. Tässä pöntön ahtaus käy ensimmäisen kerran selvästi ilmi.
Epäilemättä koiraskin oppii pöntössä liikkumisen varsin nopeasti. Tämä on hyvä osoitus lintujen kyvystä, ja toisaalta tarpeen oppia asioita, joita se ei ole ennen tehnyt.
Poikasia ei vielä tänään näkynyt kuin liikkeenä pesäkupin pohjalla. Tämän pöntön vaikeat valaistusolosuhteet ja syvä, osittain pehmusteiden peittämä pesäkuppi estää poikasia kunnolla näkymästä. Ei kulu kuitenkaan montakaan päivää, kun poikaset kasvavat niin paljon, että ne alkavat selvästi erottua.
Kaikki on siis tällä hetkellä hyvin. Molemmat vanhemmat ruokkivat, ja sää suosii poikasten hoitoa. Ravintoa on tarjolla riittävästi ja sää on kuiva ja lämmin.
Toisessa videossa koiras ruokkii, tai yrittää ruokkia poikasia. Toisin kuin hautonut naaras, se ei ole tottunut liikkumaan pöntössä, eikä vielä osaa kurkottaa pesän pohjalle. Pesäkuppi on melko syvä, ja pönttö ahdas. Tässä pöntön ahtaus käy ensimmäisen kerran selvästi ilmi.
Epäilemättä koiraskin oppii pöntössä liikkumisen varsin nopeasti. Tämä on hyvä osoitus lintujen kyvystä, ja toisaalta tarpeen oppia asioita, joita se ei ole ennen tehnyt.
Poikasia ei vielä tänään näkynyt kuin liikkeenä pesäkupin pohjalla. Tämän pöntön vaikeat valaistusolosuhteet ja syvä, osittain pehmusteiden peittämä pesäkuppi estää poikasia kunnolla näkymästä. Ei kulu kuitenkaan montakaan päivää, kun poikaset kasvavat niin paljon, että ne alkavat selvästi erottua.
Kaikki on siis tällä hetkellä hyvin. Molemmat vanhemmat ruokkivat, ja sää suosii poikasten hoitoa. Ravintoa on tarjolla riittävästi ja sää on kuiva ja lämmin.
Kuoriutuminen pöntössä 7 !
sunnuntai 20. toukokuuta 2007
Tikka-video vuodelta 2004
Sillä välin kun odottelemme tämän vuotisten pesueiden kuoriutumista, katsokaamme video kolmen vuoden takaa.
Käpytikat saattavat käyttää omaksi ja poikasten ravinnoksi myös toisten lintujen poikasia. Videolla ulkokuvaa tikasta tutkimassa pönttöä, joka vielä viime kesänä oli samalla paikalla kuin nyt pönttö 7.
Pönttö oli kuitenkin tuolloin asumaton, ja tikka poistui tyhjin nokin.
Käpytikat saattavat käyttää omaksi ja poikasten ravinnoksi myös toisten lintujen poikasia. Videolla ulkokuvaa tikasta tutkimassa pönttöä, joka vielä viime kesänä oli samalla paikalla kuin nyt pönttö 7.
Pönttö oli kuitenkin tuolloin asumaton, ja tikka poistui tyhjin nokin.
tiistai 15. toukokuuta 2007
Talitiaisen haudonta sujuu normaalisti
Talitintti pöntössä 7 hautoo mallikkaasti.
Se on poissa vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja koiras tuo välillä syötävää.
Jokin sitä näyttäisi häiritsvän, koska se pälyilee välillä pöntöstä epäluuloisen näköisenä ulos. Suurta syytä tähän ei tarvita, vaan lähipuun oksalla istuskeleva toinen lintu voi jo herättää tiaisen puolustusvalmiuden.
Se on poissa vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja koiras tuo välillä syötävää.
Jokin sitä näyttäisi häiritsvän, koska se pälyilee välillä pöntöstä epäluuloisen näköisenä ulos. Suurta syytä tähän ei tarvita, vaan lähipuun oksalla istuskeleva toinen lintu voi jo herättää tiaisen puolustusvalmiuden.
sunnuntai 13. toukokuuta 2007
Kakkosen talitiainen poissa
Kakkospöntön talitiainen ei tullut yöksi pönttöön. Ihan normaalia epäsäännöllisyyttä tässä vaiheessa pesintää, tai sitten sille on sattunut jotakin.
Kirjosieppo myös ykkösessä
Kytketty kolmaskin pönttö tietokoneeseen, joten nyt on kahden pöntön kuva netissä ja lisäksi kolmannen kuvaa tallentuu arkistoon liiketunnistuksen perusteella.
Otettu siis pönttö 1 tarkkailuun, ja arkistoon tallentui heti kuvia kirjosieposta.
Tämä pönttö olisi ihan vapaa, mutta ei taida naarasta vielä olla mukana kuvioissa. Ei ole ainakaan näkynyt missään.
Otettu siis pönttö 1 tarkkailuun, ja arkistoon tallentui heti kuvia kirjosieposta.
Tämä pönttö olisi ihan vapaa, mutta ei taida naarasta vielä olla mukana kuvioissa. Ei ole ainakaan näkynyt missään.
Täsmällisyyttä
Minuutin sisään samaan aikaan lähtivät pönttöjen 2 aj 3 tintit tänään ulos.
Lähtöajat 4:53:51 ja 4:54:59, eroa yksi minuutti ja kahdeksan sekuntia. Eivät ne aina yhtä täsmällisiä ole, ja tämänkin sattoi olla sattumaa, mutta noudattavat kuitenkin likimain samanlaista vuorokausirytmiä, joka on aivan erilainen kuin esim. kirjosiepolla.
Lähtöajat 4:53:51 ja 4:54:59, eroa yksi minuutti ja kahdeksan sekuntia. Eivät ne aina yhtä täsmällisiä ole, ja tämänkin sattoi olla sattumaa, mutta noudattavat kuitenkin likimain samanlaista vuorokausirytmiä, joka on aivan erilainen kuin esim. kirjosiepolla.
lauantai 12. toukokuuta 2007
Kirjosieppo taas kiusana
Kirjosieppo sai tänä aamuna häädön saman tien, herätettyään ensin pöntössä nukkuvan talitintin.
Ei se silti luovuta. Vai kolme tuntia tämän jälkeen se on uudestaan kurkistamassa pönttöön. Talitintti on tällä välin lähtenyt ulos.
Illalla tintti on taas turvallisesti kotona. Pesäkin on päivän mittaan taas edistynyt jonkin verran.
Ei se silti luovuta. Vai kolme tuntia tämän jälkeen se on uudestaan kurkistamassa pönttöön. Talitintti on tällä välin lähtenyt ulos.
Illalla tintti on taas turvallisesti kotona. Pesäkin on päivän mittaan taas edistynyt jonkin verran.
perjantai 11. toukokuuta 2007
Yöpyminen kakkosessa
Sieppo sinitiaisen pöntössä
Kirjosiepon vuorokausirytmi on aivan erilainen kuin tiasilla. Sieppo valvoo selvästi myöhempään ja herää aikaisemmin kuin tiaiset. Jo ennen aamuneljää se on liikeellä, kun esim. pöntön 3 sinitiainen nukkuu yli viiden.
Myöhemmin päivällä se kävi sinitiaisen pesässäkin kertaaleen.
Sinitiainen oli päivällä pitkiä aikoja poissa. Aikaisempina vuosina sinitiaiset ovat osoittautuneet talitiaista selvästi huolettomimmiksi hautojiksi, joten käyttäytyminen on toivottavasti normaalia. Aika näyttää milloin munat kuoriutuvat. Siitä taaksepäin laskemalla voidaan haudonnan alku periaattessa määrittää.
Myöhemmin päivällä se kävi sinitiaisen pesässäkin kertaaleen.
Sinitiainen oli päivällä pitkiä aikoja poissa. Aikaisempina vuosina sinitiaiset ovat osoittautuneet talitiaista selvästi huolettomimmiksi hautojiksi, joten käyttäytyminen on toivottavasti normaalia. Aika näyttää milloin munat kuoriutuvat. Siitä taaksepäin laskemalla voidaan haudonnan alku periaattessa määrittää.
Talitintti ja kirjosieppo kähinöivät kakkosessa
torstai 10. toukokuuta 2007
Talitiainen ja kirjosieppo kakkosessa
Talitiainen rakentaa pönttöön 2.
Lajityypilliseen tapansa se ahertaa aamupäivällä ja pysyy poissa lähes koko iltapäivän.
Sillä välin kirjosieppo käy samaisessa pöntössä, toista kymmentä kertaa iltapäivän ja illan mittaan. Naarasta ei näy vielä missään.
Kuvassa nähdään kirjosieppo tulossa pönttöön pesämateriaalia nokassaan, mikä on mielenkiintoista. Pesänrakennus on naaraan tehtävä. Ilmeisesti tämä on koiraan yritys tehdä itsestään tai pöntöstä houkuttelevampi naaraan silmissä.
Sama tilanne videolla.
Lajityypilliseen tapansa se ahertaa aamupäivällä ja pysyy poissa lähes koko iltapäivän.
Sillä välin kirjosieppo käy samaisessa pöntössä, toista kymmentä kertaa iltapäivän ja illan mittaan. Naarasta ei näy vielä missään.
Kuvassa nähdään kirjosieppo tulossa pönttöön pesämateriaalia nokassaan, mikä on mielenkiintoista. Pesänrakennus on naaraan tehtävä. Ilmeisesti tämä on koiraan yritys tehdä itsestään tai pöntöstä houkuttelevampi naaraan silmissä.
Sama tilanne videolla.
Talitiainen rakentaa pönttöön 2
Siirretään kuva vähäksi aikaa seiskasta kakkoseen, jonne talitiainen on aloittanut pesän rakentamisen jokunen päivä sitten. Sammalta on tuotu jo reilusti. Nyt siellä näyttää tältä.
Kirjosieppo on myös aloittanut laulamisen muutama päivä sitten. Eikä käy siepoa kateeksi; vasta pesäpaikan valinta alkamassa ja jo on tiaiset varanneet melkein kaikki paikat. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää siepon tapaa vallata pesäkoloja muilta lajeilta. Se on sille elinehto. Jos se ei toimisi niin, se jäisi useammin ilman pesäkaikkaa ja olisi ehkä kadonnut maamme linnustosta jo aikaa sitten.
Pönttö 1 on kuitenkin vielä tyhjä ja käytettävissä ilman mitään valtaamisiakin. Se on ollutkin varsin usein siepon pönttönä. Katsotaan miten tänä vuonna.
Kirjosieppo on myös aloittanut laulamisen muutama päivä sitten. Eikä käy siepoa kateeksi; vasta pesäpaikan valinta alkamassa ja jo on tiaiset varanneet melkein kaikki paikat. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää siepon tapaa vallata pesäkoloja muilta lajeilta. Se on sille elinehto. Jos se ei toimisi niin, se jäisi useammin ilman pesäkaikkaa ja olisi ehkä kadonnut maamme linnustosta jo aikaa sitten.
Pönttö 1 on kuitenkin vielä tyhjä ja käytettävissä ilman mitään valtaamisiakin. Se on ollutkin varsin usein siepon pönttönä. Katsotaan miten tänä vuonna.
tiistai 8. toukokuuta 2007
Sieppo seiskassa
Kirjosieppokin kävi näyttämässä nokkaansa.
Onneksi tämä vierailu jäi vain kurkistukseksi. Toivottavasti kirjosiepot löytävät mieleisensä pesäpaikat asumattomista pöntöistä.
Onneksi tämä vierailu jäi vain kurkistukseksi. Toivottavasti kirjosiepot löytävät mieleisensä pesäpaikat asumattomista pöntöistä.
maanantai 7. toukokuuta 2007
Lintu kohtaa pörriäisen
Kimalaiset harhautuvat yllättävän usein pönttöihin eivätkä löydä sieltä ulos ennen kuin pyörittyään siellä pitkän aikaa. Tässä videossa lintu sattuu pönttöön samalla kun kimalainen jo on siellä. Lintu selvästikin pelkää tuota kelta-musta-raidallista hyönteistä.
Talitiainen hautoo
Taliainen on aloittanut hautomisen. Näytti jo eilen siltä, attä haudonta on alkanut. Pitää vielä tarkistaa videolta, milloin se tarkalleen on alkanut.
Munia on viisi, mikä on talitiaiselle kovin vähän. Olisiko niin, että se munii pieneen pönttöön vähemmän kuin isoon? Yhden pesinnän perusteella ei kuitenkaan voi vetää mitään johtopäätöksiä.
Jos lukijoiden joukossa on pesinnän asiantuntijoita, niin kommentit ovat tervetulleita.
Munia on viisi, mikä on talitiaiselle kovin vähän. Olisiko niin, että se munii pieneen pönttöön vähemmän kuin isoon? Yhden pesinnän perusteella ei kuitenkaan voi vetää mitään johtopäätöksiä.
Jos lukijoiden joukossa on pesinnän asiantuntijoita, niin kommentit ovat tervetulleita.
Miksi sinitiainen ei haudo?
Sinitiaisen munaluku ei ole lisääntynyt kahdeksan munan jälkeen.
Kuitenkaan se ei niitä haudo. Yölläkin nukkui munien vieressä. Tämäkin lintu siis noudattaa pesinnän kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan yksikään pesintä ei mene täysin oppikirjojen mukaisesti. Aina tapahtuu jotakin yllättävää tai omituista.
Kuitenkaan se ei niitä haudo. Yölläkin nukkui munien vieressä. Tämäkin lintu siis noudattaa pesinnän kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan yksikään pesintä ei mene täysin oppikirjojen mukaisesti. Aina tapahtuu jotakin yllättävää tai omituista.
sunnuntai 6. toukokuuta 2007
Viisi munaa seiskassa
perjantai 4. toukokuuta 2007
Pöntössä 7 talitiainen
Talitiainen asuu siis pöntössä 7. Pönttö on mäntypöllistä poraamalla tehty ja sen sisähalkaisia on vain 9 cm. Ilmeisesti tuoreena se on ollut 10 cm, mutta kuivuessaan kutistunut sentin. Nyt puussa ollessaan pönttö kostuessaan saattaa turvota vähän suuremmaksi. Mutta pieni se on kumminkin. Tässä kuvassa, jossa tintti jo nukkuu, koon voi suhteuttaa linnun kokoon.
Videolla näemme, että tintti mahtuu liikkumaan pienessä pöntössä ihan hyvin.
Tintti ei itse ilmeisesti pidä ahtautta huonona asiana, koska alle kymmenen metrin päässä on edelleen tyhjänä pönttö 1, joka on tilavampi, 11,5 cm kanttiinsa oleva lautapönttö. Tintti valitsi mieluummin tämän.
Tämän pöntön valo-olosuhteet ovat lievä ongelma. Kamerapöntöissä olen tavallisesti lentoaukon värjännyt mustaksi kameran häikäisyn vähentämiseksi. Seiskassa sitä ei ole tehty. Pönttö on myös kovin pieni ja uusi. Karkeapintaiset rouhitut seinät heijastavat mahdollisimman paljon valoa ja mahdollisimman hankalalla tavalla, jotta kameran valotusautomatiikka ei pysy perässä. Aukosta tulviva päivänvalo sotkee valotuksen. Kuva on milloin liian valoisa, milloin tumma, ja konrasti mitä sattuu. Mutta eiköhän se kerro tärkemmät pöntön tapahtumista. Miellä joku säätelee kuvaa aina kun muistaa ja kohdalle sattuu.
Videolla näemme, että tintti mahtuu liikkumaan pienessä pöntössä ihan hyvin.
Tintti ei itse ilmeisesti pidä ahtautta huonona asiana, koska alle kymmenen metrin päässä on edelleen tyhjänä pönttö 1, joka on tilavampi, 11,5 cm kanttiinsa oleva lautapönttö. Tintti valitsi mieluummin tämän.
Tämän pöntön valo-olosuhteet ovat lievä ongelma. Kamerapöntöissä olen tavallisesti lentoaukon värjännyt mustaksi kameran häikäisyn vähentämiseksi. Seiskassa sitä ei ole tehty. Pönttö on myös kovin pieni ja uusi. Karkeapintaiset rouhitut seinät heijastavat mahdollisimman paljon valoa ja mahdollisimman hankalalla tavalla, jotta kameran valotusautomatiikka ei pysy perässä. Aukosta tulviva päivänvalo sotkee valotuksen. Kuva on milloin liian valoisa, milloin tumma, ja konrasti mitä sattuu. Mutta eiköhän se kerro tärkemmät pöntön tapahtumista. Miellä joku säätelee kuvaa aina kun muistaa ja kohdalle sattuu.
Pesä pöntössä 7
Kirjosieppo on saapunut!
Ensimmäinen havainto kirjosieposta tänä vuonna.
Laulua ei ole vielä kuulunut, ehkä on liian kylmä siihen. Eivätkä naaraat ole vielä ehkä saapuneet. Mutta ahkeria pönttöjenkatsojia sieppokoiraat ovat, joten tulemme näkemään niistä kuvia enemmänkin. Se myös liikkuu selvästi aikaisempaan, ja myös myöhempään vuorokaudenaikaan kuin tiaiset.
Laulua ei ole vielä kuulunut, ehkä on liian kylmä siihen. Eivätkä naaraat ole vielä ehkä saapuneet. Mutta ahkeria pönttöjenkatsojia sieppokoiraat ovat, joten tulemme näkemään niistä kuvia enemmänkin. Se myös liikkuu selvästi aikaisempaan, ja myös myöhempään vuorokaudenaikaan kuin tiaiset.
torstai 3. toukokuuta 2007
Tupatarkastusta taas
Kovasti tuo kakkospönttökin kiinnostaa.
Jälleen oli talitintti siellä tutkimassa pitkät tovit. Päivälläkin oli jo ainakin kerran, jollei useammankin. Tämä talitintti yritti jo vähän sisustaakin, heitteli moneen kertaan tarmokkaasti yläkuvassa näkyvää lehteä tai mikä lieneekään.
Lopulta jähmettyi paikoilleen valppaan näköisenä, hermostui ulkoa kuuluneista äänistä ja lennähti pois.
Melkein toivoisin, että jos lintu on noin ääniherkkä, niin ei kannattaisi pesiä tähän pönttöön. Tulee mieleen parin vuoden takainen tämän kakkospöntön talviyöpyjä, joka hermostui jokaisesta läheisellä kävelytiellä kävelleestä ihmisestä. Ei ole hyvä juttu, jos emo hermoilee ympäristön arkisia ääniä kovasti kesken pesinnän.
Yllättävän paljon on linnuissa eroa tuon hermoilun suhteen. Jotkut eivät ole moksiskaan, vaikka lauma lapsia melskaisi pöntön alapuolella ja toiset taas häiriintyvät jo rauhallisesta kävelystä vähän kauempana. Niin no, aika samalla tavallahan tuo menee ihmisilläkin. Joku vaan sietää enemmän kuin joku toinen.
Jälleen oli talitintti siellä tutkimassa pitkät tovit. Päivälläkin oli jo ainakin kerran, jollei useammankin. Tämä talitintti yritti jo vähän sisustaakin, heitteli moneen kertaan tarmokkaasti yläkuvassa näkyvää lehteä tai mikä lieneekään.
Lopulta jähmettyi paikoilleen valppaan näköisenä, hermostui ulkoa kuuluneista äänistä ja lennähti pois.
Melkein toivoisin, että jos lintu on noin ääniherkkä, niin ei kannattaisi pesiä tähän pönttöön. Tulee mieleen parin vuoden takainen tämän kakkospöntön talviyöpyjä, joka hermostui jokaisesta läheisellä kävelytiellä kävelleestä ihmisestä. Ei ole hyvä juttu, jos emo hermoilee ympäristön arkisia ääniä kovasti kesken pesinnän.
Yllättävän paljon on linnuissa eroa tuon hermoilun suhteen. Jotkut eivät ole moksiskaan, vaikka lauma lapsia melskaisi pöntön alapuolella ja toiset taas häiriintyvät jo rauhallisesta kävelystä vähän kauempana. Niin no, aika samalla tavallahan tuo menee ihmisilläkin. Joku vaan sietää enemmän kuin joku toinen.
Ainakin kahdeksan munaa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)